Kohtu oli kotini, äidin kehon suojassa kasvava ihme, sielu ja selkäranka Käsi kädessä tunsin lämmön, silityksen, syvän yhteyden Maailman tärkein, kaikki minkä voi menettää Pelokas rakkaus surun sylissä kärsimyksessä, joka minuun ohjelmoitui pienestä suureksi, omaksi itseksi jouduin riisumaan, antautumaan kivussa kun näkee, ei voi olla katsomatta.